Datamuseo

Datamuseolle olisi tarvetta.

Tekniikan museot ovat tuttuja kohteita monille. Itse muistan parhaiten Munchenin museon ja tunnettujen siltojen rakentamisesta kertovat pienoismallit.
Hienoja Case -tarinoita siitä kuinka siltahankkeita on toteutettu. Lukemattomat opiskelijaporukat ovat läpikäyneet näitä ja kehittäneet tekniikoita sekä toimintamalleja, vanhat menetelmät tuntien.

Data-alan tekniikat, toiminta- ja johtamismallit
sekä terminologiat uudistuvat vauhdilla.

Datan-, analytiikan- ja tietojohtamisen ala on nuori ja kehityssyklit ovat hypemaisen vauhdikkaita. Laskentateho kasvaa ja pilviteknologiat mahdollistavat uusia tekemisen tapoja – myös uusia tekemis-/johtamismalleja on noussut (agile/ketterä).

Kuitenkin organisaatioissa on merkittäviä haasteita tietotyön johtamisessa. Lehdistä voi lukea kuinka paljon organisaatioissa tuskaillaan IT- tai data-hankkeiden parissa
– räjähtäneistä budjeteista puhumattakaan.
Vaikuttaa kuin yleisesti olisi unohdettu, että varsin hienoja CRM-, ERP-, DWH- tai palkanlaskentahankkeita on tehty jo yli 40 vuoden ajan ja kaikkiin näihin on liitetty myös data-analytiikan omainaisuuksia – ilman, että ML-/AI- jutuista oli kuultukaan.

Itse asiassa historian unohtaminen saattaa olla eräs juurisyy alan ongelmiin.

Muutoksen johtaminen vaatii historian tuntemista.

Olen työskennellyt kymmenien suomalaisorganisaatioiden kanssa ja nähnyt 1990-luvulla rakennettuja data- ja analytiikkakeskeisiä hankkeita, joista nykypäivän organisaatiot vain haaveilevat. Tiedän uudistushankkeita, joiden yhteydessä toimivia rakenteita on rapautettu enemmän kuin on uutta on saatu aikaan. Myös johtamismallin uudistusten tuomat roolinimikkeet aiheuttavat sitä kuuluisaa työvoiman kohtaamisongelmaa ja luovat turhaa työvoimapulaa.

Alla kuvattua ”hybridiosaajia ei löydy” -puhetta on seminaareissa käyty jo yli 20 vuoden ajan – ja käydään uudelleen ja uudelleen.
Esimerkkiksi roolit ”data scientist” ja ”palvelumuotoilija”.
Eräässä alkutalven seminaarissa paneelikeskustelijat puhuivat kuinka näiden nimikkeiden kokeneita osaajia ei löydy – etenkään yhdistelmää. Mietin, että ei varmastikaan löydy koska molemmat termit ovat vain 10-15 vuotta vanhoja. Jos etsittäisiin analytiikan, konseptoinnin ja käyttöliittymäsuunnittelun osaajia, niin tekijöitä voisi hyvinkin löytyä – ainakin pienellä täydennyskoulutuksella.

Nuo roolit ovat esimerkkejä, joten ei jumituta siihen.
Tässä kohtaa on myös syytä painottaa, että tässä ei ole puhe vain siitä kuinka vanhat koodarit pitäisi saada oppimaan uusia koodauskieliä … tilanne koskee kaikkia tekemisen ja johtamisen tasoja: visio, strategia, päätöksentekomalli, organisoituminen, arkkitehtuuri, roolitukset ja tekeminen.

Kun työuran pitäisi kestää 40 vuotta (eli vähintään pari kehityssykliä) niin haaste on sitä luokkaa, että jatkuvasta oppimisesta puhumisen rinnalle kannattaisi nostaa ”historian tuntemisen” tärkeyden sekä aktiivisen työkierron … eli kuinka edellisen sukupolven johtajat ja asiantuntijat systemaattisesti integroidaan uusiin tapoihin.
Historian tuntemisella tarkoitan alan ja organisaation historian tuntemista.

Ehkä IT-, data- ja tietojohtaminen tarvitsisi oman museon?

Kun seuraa nuoren alan kehitysaskeleita ei voi olla miettimättä noita siltaprojektien pienoismalleja. Miten uusille data-tekijöille ja -johtajille kerrotaan alan vanhoista edellisen sukupolven perusteista ja kulttuurista siten, että uuden jutut voidaan tuoda ilman, että vanhoja edellisiä hajoitetaan tai kokeneita tekijöitä luiskautetaan ulos.

Millainen tämä #datamuseo tai tietojohtamisen museo sitten olisi?
Riittäisikö nettiportaali, josta löytyisi vanhojen ratkaisuiden teknisiä kuvauksia ja seminaariesitysten PowerPoint -sivut?

Olisiko museo nettiportaali, josta löytyisi vanhojen ratkaisuiden teknisiä kuvauksia ja seminaariesitysten PowerPoint -sivut 😅

No, jätetään tämä speksaaminen alan ammattilaisille, mutta käsittämätön vähäistä on yleinen keskustelu alan haasteiden juurisyistä ja miten niistä tulisi poisoppia.
Sikäli paljon näitä julkisuudestakin tunnettuja ongelmahankkeita on.
Laadukas alaan keskittynyt galleria (tai museo) voisi olla ihan fyysinen paikka tämän keskustelun käymiseksi.

Niin tai näin, homma vaatii laajamittaista kulttuurikehitystä organisaatioiden eri nurkilla (IT, LT, hankinta ja ehkä erityisesti HR-osastot), mutta myös alan oppilaitoksissa … joiden pitäisi kyetä johtamaan tätä keskustelua nykyiselläänkin.

Kulttuurin kehittäminen on hankalaa ja museoilla on merkittävä rooli kulttuurin tässä työssä. Siksi tämä naputus.

Datamuseo
Lainaus wikipediasta
Top