Sitoumus2050 – avoin data kuntakehityksen vipuvarreksi.

Arvotieto lähti mukaan kestävän kehityksen Sitoumus2050 -haasteeseen lähinnä siksi, että tuosta työstä löytyi yhteyksiä erinomaisiin kehityshankkeisiin (kts. Data revolution), jotka ovat Arvotiedon avoimen datan palvelualusta-ajatuksen ytimessä. Työ myös mahdollistaa hienoja asioita suomalaisen yhteiskuntamallin kehittämiseksi #Suomi100 -teemojen hengessä.
Tarkennan tässä blogitekstissä ajatustani avointen massadatojen mahdollisuuksista.


Pelillistäminen.

Avoimet datat ja faktapohjainen kuntajohtaminen ovat jo sinällään mielenkiintoinen työsarka. Kunnan talousjohtaminen on hyvä jättää kuntajohtamisen ammattilaisille, mutta jos saadaan kansalaiset mukaan tavoitehakuiseen kuntakehittämiseen, niin datan vipuvarsivaikutus voisi olla huomattavasti merkittävämpi.

Avoimien datojen kautta on saatavissa kunnan rakenteesta monimuotoista
ei-taloudellista informaatiota, joka tulisi tuoda kuntalaisten tietoisuuteen mielenkiintoisella tavalla.

Ainakin tilastokeskuksen, KELAN ja Trafin datoista on saatavissa mitä mielenkiintoisinta informaatiota esimerkiksi kuntatasolle summattuna. Eri lähteissä olevat datat ovat vielä nykyisellään varsin monimuotoisissa rakenteissa, joten datatyö vaatii hieman keskittymistä ja paikallistason datajournalismia. Arvotieto on kuitenkin tehnyt perustyötä, jonka pohjalta nopeat voitot on otettavissa ja perustaso saavutettavissa. Parhaimmillaan datasta on löydettävissä innostavalla tavalla kommunikoitavaa informaatiota, joka inspiroi kuntalaiset itse löytämään toimintamallit, joilla saavutetaan haluttavia ja mitattavia tuloksia. Eräänlaista pelillistämistä siis.
Tähän työhön Arvotieto ilmoittautuu mukaan Sitoumus2050 kautta.


Ei tekniikkahanke.

Vaikka otsikossa puhutaan massadatan hyödyntämisestä, niin heti on syytä painottaa, ettei kyseessä ole teknologiaprojekti. Datoissa on parhaimmillaan pari miljoonaa riviä, mutta PC-ympäristöllä ja perusohjelmistoilla pääsee hyvään alkuun.
Aluksi painopiste on luovassa ja konkreettisessa datatarinoinnissa.


Sitä saa, mitä mittaa.

Vielä 1990-luvulla sähkön hetkellistä kulutusta pystyi reaaliaikaisesti seuraamaan sähkökaapissa pyörivän kiekon pyörimisnopeuden kautta – ja lasku taisi tulla kerran vuodessa. Nykyään onneksi laskutusrytmi on tiiviimpi ja sähkönkulutuksen seurantaan on visuaalisia käyttöliittymiä. Tämä varmasti inspiroi asiallisempaan sähkönkulutukseen.

Sama ajatusmalli pitäisi tuoda kuntajohtamiseen. Informaatio yhteisten resurssien kulumisesta tulisi saada ulos kaapista jokaisen nähtäville sellaisella tavalla, että se inspiroisi miettimään jokapäiväistä tekemistä.

Tässä kirjoitus 25.1., jossa puhutaan samasta asiasta: Älykäs analyytikka tulee mukaan politiikkaan.

Arvotieto on kehittänyt palvelukonseptia (Suomen avointieto), joka tähtää avointen massadatojen ketterään hallintaan, jalostamiseen ja toiminnallistamiseen.
Ota yhteyttä, niin ideoidaan yhdessä tarkemmin.

Alla kuntakartta koko Suomesta talouksien ostovoimakertymän muutoksen  2014-2015 mukaan. Tummansinisissä kunnissa ostovoimakertymä on kasvanut ja vaalemmalla merkityissä kunnissa pienentynyt (Lähde: Tilastokeskuksen Paavo -data).

 

22.1.2017 Iltalehdessä hieno artikkeli kuntien ryhmittelystä. Tätä lisää tarkemmalla datalla.

Top